Rajavartiointi aloitettiin Suomussalmella Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun itärajan vartiointi katsottiin tarpeelliseksi. Raatteentietä valtakunnan rajan ylityspaikkana käyttivät muun muassa kauppiaat ja Karjalan levottomuuksia 1920-luvun alussa paenneet karjalaiset. Alkuun vuokratiloissa toiminut kenttävartio sai omat tilat 1923, kun heille rakennettiin nykyään vartiomuseona toimiva hirsinen rakennus. Talossa on miehistötupa, toimisto, keittiö ja vartiopäällikön asunto.

Vartiomuseo on ennen sotia rakennetuista vartiorakennuksista ainoa Suomessa, joka on säilynyt tähän päivään saakka. Suomalaiset pakenivat venäläisten hyökkäystä niin kiireellä, etteivät ehtineet polttaa rakennusta. Välirauhan aikana sodan vaurioittamaa rakennusta korjailtiin. Tuolloin vartiotyötä leimasivat siviiliväestön poissaolo, taistelujen jäljet maastossa ja hävitettyjen talojen rauniot Raatteentien varrella.

Vartiomuseo kertoo rajavartioaseman elämästä ennen toista maailmansotaa. Raatteen vanha kenttävartio on entisöity vuoden 1939 asuun.

Raatteen vartiomuseon yhteystiedot

Raatteen vartiomuseo Wikipediassa

Kuvia Wikimedia Commonsissa