Kuhmo

Juminkeko

Juminkeko on Juminkeko-säätiön ylläpitämä kulttuurikeskus. Sen tehtäviin kuuluu Kalevalaan liittyvän kulttuuriperinteen vaaliminen, kulttuurivaihto Karjalan tasavallan ja Suomen välillä ja kansainvälinen kulttuurivaihto Kalevalaan liittyvissä asioissa. Käytännössä toiminta sisältää näyttelyiden ja erilaisten tilaisuuksien järjestämistä eri puolilla Suomea ja Karjalaa.

Juminkeon viralliset nettisivut

 

Nieminen -tervakylä

Niemisen kylällä voi tutustua aitoon tervanpolttomiljööseen, kylässä on esimerkiksi tervavenekatos, tervavene tynnyreineen, tervanäyttely sisätiloissa sekä -kota, laavu, tervahauta ja tervanpolttoon liittyvät opastetaulut ulkotiloissa.

Niemiskylän nettisivut

 

Levävaaran tila

Levävaaran talo ja pihapiiri kertovat elämästä syrjäisellä vaaralla Kainuussa. Levävaaralle ei ole koskaan ollut tietä. Tyypillisen kainuulaisen vaara-asutuksen pihapiiri ja rakennukset kertovat vaatimattomasta luontoon pohjaavasta elämästä. Vaaran laella maisema on avara.

Levävaara luontoon.fi-sivulla

Talvisodan aikaiset taistelualueet: Kilpelänkangas, Saunajärvi ja Jyrkänkoski

Talvisodan taistelut koettelivat Kuhmoa laajasti. Sotatoimialueet ja sitä kautta tapahtumien vaikutukset näkyvät maisemassa vieläkin. Taisteluiden kannalta tärkeitä alueita ovat Saunajärven ja Lammasperän suunnat sekä Vetkon alue. Keskeisiä paikkoja löytyy myös silloisen kirkonkylän alueelta, Jämäksestä, Katermalta ja Pohjois-Kuhmosta.

Kilpelänkankaalla ja Löytöjoen maastossa käytiin Kuhmon suunnan raskaimmat taistelut. Alueella on pommikuoppia, juoksuhautojen, poteroiden ja korsujen jäännöksiä. Saunajärven taistelualueilla on 1990-luvulla osittain entisöity suomalaisten ja neuvostoliittolaisten taisteluasemia sekä välirauhan aikana rakennettuja salpalinjaan kuuluvia panssarivaunuesteitä.

Talvisota Kuhmossa -nettisivut

 

Katerman voimalaitos asuinalueineen

Katerman voimalaitos ja sen asuinrakennukset ovat valmistuneet vuonna 1950. Alueen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Voimalaitos on maakunnallisesti arvokkaita arkkitehtuurikohteita. Se muodostaa yhdessä Sotkamon Kallioisten ja Paltamon Leppikosken voimalaitosten kanssa Kainuun teollistumisesta kertovan kokonaisuuden.