Hyrynsalmen vanha asema
Hyrynsalmen rautatieasema on valmistunut 1935 ja rautatie 1939. Sota-aikaan Hyrynsalmi oli vilkas pääteasema. Myös huoltokuljetukset itärintamalle kulkivat Hyrynsalmelta alkaneen kapean kenttäradan eli ns. Kuolemanradan kautta. Aseman länsipuolella oli saksalaisten oma alue, Suomen armeija toimi aseman itäpuolella. Radan länsipuolella on nähtävillä muun m
uassa saksalaisten asemarakennuksen ja veturikorjaamon perustuksien jäänteet.
Asemarakennus asuin- ja talousrakennuksineen on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Hyrynsalmen asemaa on viime vuosina kunnostettu matkailukäyttöä varten. Asemalla toimii nykyään kesäkahvila ja tilausravintola. Tiloissa järjestetään myös muuta kulttuuriohjelmaa.
Hyrynsalmen vanha asema Facebookissa
Kuolemanrata
Kapea kenttärata eli ns. Kuolemanrata on vuonna 1942 saksalaisten Hyrynsalmelta Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon johtanut kapearaiteinen rautatie. Kuolemanradan kautta tehtiin huoltokuljetuksia itärintamalle. Radan oli tarkoitus jatkua Kiestinkiin asti, mutta viimeistä rataosuutta Kuusamosta Kiestinkiin eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa sodan käännyttyä Lapin sodaksi. Radan rakensivat venäläiset sotavangit, puolalaiset pakko-otetut työvelvolliset ja saksalaiset rangaistusvangit. Olot ratatyömaalla olivat kurjat, minkä vuoksi rata sai kansan keskuudessa nimen Kuoleman rata. Rata purettiin välittömästi sodan jälkeen ja kiskomateriaali luovutettiin Neuvostoliittoon osana Suomen maksamia sotakorvauksia.
Kuolemanrata Taivalkosken kunnan sivuilla
Hyrynsalmen kirkko
Hyrynsalmen kirkko on Hyrynsalmen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee Hyrynsalmen kunnan keskustaajamassa. Kirkko on yksi harvoista kirkonkylän rakennuksista, joka säilyi saksalaisten joukkojen polttaessa Hyrynsalmen kirkonkylän Lapin sodassa. Talvisodan aikana kirkkoa käytettiin Suomussalmen taisteluissa kaatuneiden kokoamispaikkana. Kirkko kellotapuleineen kuuluu Museoviraston Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon yhtenä 1700-luvun lopun merkittävimmistä puukirkoista.
Komulankönkään hierinmylly
1900-luvun alussa rakennettu mylly sijaitsee maisemallisesti näyttävällä Komulankönkään niskalla. Paikalla on ollut vesimyllyjä 1600-luvulta lähtien. Mylly on ollut alun perin kolmen talon eli Lauttalan, Tervakankaan ja Komulan yhteisomistuksessa. Myllyn viereen on rakennettu myllysauna myllärin käyttöön. Myllyrakennus ja sauna ovat yksihuoneisia, hirsirakenteisia ja satulakattoisia.
Komulanköngäs Suomen vesiputoukset-sivuilla
Mustarinda-talo
Mustarinda-seura ry:n tarkoituksena on edistää kestäviä arvoja ja elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri taiteen- ja tieteenlajien, erityisesti nykytaiteen asemaa. Yhdistyksen toiminnan ytimessä ovat riippumaton ja kriittinen taide, tutkimus ja koulutus. Toiminta keskittyy Paljakan luonnonpuiston laidalla sijaitsevaan Mustarinda-taloon, jossa on monipuoliset taiteilija- ja tutkijaresidenssitilat ja jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja erilaisia tapahtumia.
Saarijärven aarnialueen nähtävyydet
Saarijärven aarnialue on monella tapaa kulttuurihistoriallisesti 
merkittävä erämaa. Esimerkiksi Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas sijaitsee Löytöjoen varressa. Tehtaan rakennutti vuonna 1924 Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko. Heikkinen oli valtiopäivämies ja monipuolinen elinkeinojen kehittäjä. Tehdas tuotti tervaa ja raakatärpättiä. Toiminta loppui talvisodan kynnyksellä vuonna 1939.
Hallan ukon vuonna 1914 rakennuttama Jääkäripirtti sijaitsee Saarijärven saaressa. Ruotsin kautta Saksaan koulutettaviksi matkanneet Suomen itsenäisyyttä havitelleet jääkärit käyttivät pirttiä piilopaikkanaan. Myös Venäjältä paenneet poliittiset vangit ja muut poliittiset pakolaiset hakivat suojaa pirtistä, jonne heidät ohjattiin Heikkisen perheen asuttamasta Hallan talosta.
Kainuun paikallismuseoita ja kulttuuriympäristökohteita 